Meidän lauma

Näillä sivuilla voit tutustua koiriimme, harrastuksiimme sekä kasvatustoimintaamme. Facebook sivuja päivitetään kotisivuja useammin, joten sieltä voi lukea ajankohtaisimmat uutiset. Perheessämme asuu, koiriemme lisäksi minä, avopuolisoni Gustav Holmbom ja tyttäremme Ronja, Emma ja Greta. Kotimme, maatila Teira, sijaitsee Inkoossa, Länsi-Uudellamaalla. Kennelnimemme sai alkunsa silloisesta asuinpaikastani Tammisaaresta sekä siitä, että parson on työkoira, joka työskentelee maan alla luolissa, koloissa. Tämä on ominaisuus, jota pyrin kasvatustoiminnassani säilyttämään.

Meillä parsonit toimivat monipuolisina metsästyskoirina: luolakoirina, pienpetojen pintapyynnissä, hirviijahdeissa karkottavina sekä haavakoiden jäljestyksessä. Harrastamme tämän lisäksi näyttelyssä käymistä ja mejää.  Meille koirat ovat tärkeä osa elämäämme. Arkeemme kuuluu pitkät lenkit metsässä ja pelloilla sekä leikkiminen ja arkipuuhaaminen lasten kanssa pihalla. Tällainen toiminta on mitä parasta arkiliikuntaa koiralle.

Olen suorittanut kasvattajan peruskurssin keväällä 2008 ja Tammenkolon kennelnimi hyväksyttiin kesällä 2009. Ensimmäinen pentue syntyi syksyllä 2010. Vuoden 2010 alussa suoritin metsästäjätutkinnon ja olen Metsästäjäin Keskusjärjestön jäsen. Olen Suomen Kennelliiton, Parsonrussellinterrierit ry:n, Länsi-Uudenmaan Koirayhdistyksen jäsen, Inkoon koirakerho Canidaen jäsen. Olen suorittanut agilityohjaajan peruskurssin.
 

Kasvatusperiaatteni

"As mentioned earlier, with Russell terriers, gameness and temperament are fully as important as make and shape and one cannot tell if a dog has the right temperament if he is not worked. Because he is a fighter does not mean that he will be game underground. If these terriers ever become soft-bred show-dogs, John Russell will turn in his grave." -Dan Russell-

Parson on aikoinaan jalostettu itsenäiseen maanalaiseen työskentelyyn. Itse näen tärkeänä että rodun alkuperäistä metsästysviettiä vaalitaan kasvatuksessa. Tämä ei mielestäni poissulje parsonin monipuolista käyttöä myös muissa lajieissa kuten agilityssa, tokossa ja jäljestyksessä. Parson on valpas työkoira, joka nykypäivänä toimii monessa lajissa. Parsonin riistavietti ja halu työskennellä ovat rodun ominaispiirteitä ja nämä tekevät siitä monipuolisen metsästys- ja harrastuskoiran. Metsästykoiran toimivuutta, riistaviettisyyttä ja työskentelytapaa metsästyksessä ei saa selville muuten kuin metsästämällä niiden kanssa. Tämän vuoksi en itse käytä jalostukseen koiria, joiden en itse ole nähnyt metsästävän. Miettiessä metsästyskoiraa on tärkeä kysyä kasvattajalta miten pennun vanhemmat toimivat ja mieluiten itse nähdä vanhemmat työssä.

Hyvä parson on hyvähermoinen (pystyy rauhoittumaan kotona ja kestää kovankin paineen), riistaviettinen, itsevarma (pystyy itsenäiseen luolatyöskentelyyn), sinnikäs (pystyy tarpeeen vaatiessa monien tuntien työskentelyyn), ystävällinen, ja haluaa työskennellä omistajansa kanssa ( agilty, toko, nouto). Nämä ovat piirteitä, joita minä kasvatustyössäni vaalin. Metsästysominaisuuden vaalimisella pyrin kasvattamaan koiria, jotka toimivat rodun alkuperäisessä tarkoituksessa mutta myös yhteiskunnan nykyisissä harrastuksissa. Kaikin puolin kelpo koirakansalaisia.

Mielestäni terve rakenne on tärkeä, jotta koira pystyy harrastamaan lajia kun lajia. Parsonin rotumääritelmä perustuukin siihen, että kyseessä on metsästysrotu, jonka on pystyttävä maanalaiseen työskentelyyn. Tämän vuoksi pyrin kasvatustyössäni kasvattamaan hyvän luonteen lisäksi myös rakenteellisesti terveitä koiria, jotka pystyvät tekemän niille tarkoitettua työtä. Jalostukseen käyttämieni koirien silmät ja polvet ovat terveeksi tutkittu ja rodun geeninäytteet asianmukaisesti otettu. Kasvatustyössäni kiinnitän huomiota koirien terveyteen sekä rodunomaiseen luonteeseen ja rakenteeseen.

Kennel Tammenkolon teki historiaa ollen kolme vuotta peräkkäin (vuosina 2017, 2018 ja 2019) Vuoden Parson Kasvattaja! Tämä huikea saavutus ei olisi onnistunut ilman meidän huikeita kasvatinomistajia, jotka tekevät hienoa työtä koiriensa kanssa. Iso Kiitos!

Parson harrastuskoirana

Parson on alkujaan jalostettu metsästyskoiraksi. Nykyään on myös paljon muita lajeja, joita voi koiransa kanssa harrastaa. Parson on monipuolinen rotu ja soveltuu moneen eri lajiin. Parhaimmillaan koiran omistaminen onkin uusiin tuttaviin tutustumista harrastusten myötä ja iloa kun saa nähdä koiransa toiminnassa. Toiminta voi myös olla iloinen kotikoira, joka saa juosta metsässä vapaana hajujen perässä. Alla olen hieman kertonut niistä lajeista, joita itse harrastan koirieni kanssa. Hyvää yhteistyötä ohjaajan ja koiran välillä tarvitaan jahtikaudella ja muut harrastusmuodot ovat oiva keino pitää perustottelevaissuutta ja kuntoa yllä jahtikauden ulkopuolella.

Agility
Itse harrastan aktiivisesti agilityä. Mielestäni agility on mukava laji ja sitä voi harrastaa joko harrastusmielessä tai myös ihan kilpatasolla. Laji onkin kehittynyt todella paljon viime vuosina ja taso kilpailukentillä on entistä kovempi. Tämä tuo mukanaan koirien ylirasittumista ja loukkaantumisia, minkä vuoksi on erittäin tärkeätä huolehtia koiran lihaskunnosta ja hyvinvoinnista, jos lajia meinaa ihan huipputasolla harrastaa. Parson on agilityyn sopiva rotu: parsonin rakenne kestää hypyt ja nopeat liikkeet ja riistavietin avulla parsonista saa todella nopea kisakoiran. Itse pidän agilitystä, koska siinä ohjaaja ja koira tekevät tiivistä yhteistyötä. Hyvää yhteistyötä ohjaajan ja koiran välillä tarvitaan jahtikaudella ja agility on oiva keino pitää perustottelevaissuutta yllä jahtikauden ulkopuolella. Agilityyn mahtuu iloa ja surua, onnistumisia ja vastoinkäymisiä, mukavia ihmisiä ja paljon liikuntaa. Parasta agilityssä on se että se sopii kaiken ikäisille. Se on mukava harrastusmuoto, jossa omistaja ja koirat saavat yhdessä oppia uusia asioita ja kehittyä.

Koiranäyttelyt
Monia alkaa jo ahdistaa ajatus koiranäyttelyyn menemisestä. Itse muistan ensimmäiset kerrat kun menin näyttelyyn Adan kanssa. Minulla ei ollut mitään tietoa mitä tehdä ja minne mennä. Rohkeasti uskalsin kuitenkin lähteä näyttelymaailmaan mukaan ja kokemuksen myötä oma itsevarmuus parani näyttelykehässä ja siitä tuli oikein mukava harrastus. Pikku hiljaa sain tuttavia kehän ympäriltä ja lähdin jopa näyttelytoimikuntaan mukaan järjestämään Karjaan Koiranäyttelyä. Koira-näyttelyyn voi asenoitua monella eri tavalla, jotkut menevät sinne hakemaan käyttö- tai agilityvalion arvon vaatiman H:n, jotkut tavoittelevat muotovalion tittelia, jotkut arvonäyttelytitteleitä ja jotkut kisaavat vuoden näyttelykoira kilpailun voitosta. On se syy sitten mikä tahansa niin näyttelyyn kannattaa lähteä avoimin mielin eikä arvostelua kannata ottaa liian vakavasti. Arvostelu on aina juuri sen tuomarin sen hetkinen mielipide koirastasi. Ennen näyttelyyn menemistä kannattaa koiran turkki hoitaa kuntoon ja kehäkäyttäytymistä harjoitella. Tuomarin on todella vaikeata arvostella koiraa, joka ei käyttäydy kehässä. Itse yritän aina lähteä näyttelyihin hyvin mielin ja ottaa arvostelut vastaan sellaisina kun ne tulevat.

Toko
Olen käynyt koirieni kanssa arkitottelevaisuus kurssit ja tokon alkeet. Toko on laji, joka vaatii sekä ohjaajalta että koiralta hyviä hermoja, pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä. Laji on suosittu ja myös tokon parissa on paljon aktiivisia parsonisteja. Vaikka ei tokoa meinaisi ihan kisatasolle saakka harrastaa on tämäkin hyvä harrastusmuoto, jossa parsonin aivot pääsevät töihin. Tätä kannattaa siis harrastaa, jos haluaa hieman matalatempoisemman lajin kuin agilityn. Myös tokoa voi harrastaa kaiken ikäiset eikä se ole koiran lihaksille yhtä raskasta kuin metsästys ja agility.

Jäljestäminen
Jäljestäminen on mukava laji, jossa koira saa käyttää nenäänsä. Lajia voi harrastaa ihan kotimetsässä, harrastusryhmissä ja voi osallistua metsästyskoirien jäljestämiskokeeseen, mejään. Parsonit ovat pärjäneet todella hyvin mejässä. Itse en ole vielä koirieni kanssa lähtenyt kokeeseen, sillä viikonloput ovat vuodessa rajalliset. Koirieni kanssa harrastan jäljestämistä ihan kotimetsissä ja ne pääsevät myös tositoimiin jäljetsäessään haavakoita. Eri yhdistykset järjestävät myös koira- ja ihmisjäljestämisryhmiä, joissa koira opetetaan jäljetsämään muita koiria/ihmisiä. Asuessani Tammisaaressa harrastin itse koirien jäljestämistä, ja tämä oli varsin mukava laji. Silloin kokoonnuimme aina sunnuntaisin ja teimme toisillemme jäljet. Jälkeenpäin oli sekä omistaja että koirat mukavan rauhallisia ja saimme viettää sunnuuntai-illat rattoisasti. Ja mikä sen parempaa, olimmehan olleet koko päivän ulkona raittiissa ilmassa harrastamassa mukavien ihmisten ja koirien parissa. Kaikki pääsivät ryhmäämme mukaan ja oli mukavaa nähdä erirotuisten koirien työskentelyä.

Lisätietoa rodusta löytyy Parsonrussellinterrierit Ry:n kotisivuilta